dendrisissä

Dendritit ovat neuronien haaraisia ulokkeita, jotka lähtevät solukalvolta ja muodostavat dendrittipuun. Ne vastaanottavat suurimman osan synaptisista signaaleista presynaptisilta neuroneilta ja siirtävät ne kohti neuronin solukeskustaa. Dendrittien arkkitehtuuri – niiden määrä, haaroittuneisuus ja paksuus – vaikuttaa siihen, miten signaalit summataan sekä miten nopeasti ja millä paikoilla ne vaikuttavat toimintapotentiaaliin. Eri neuronityypeillä on erilaiset dendrittipuut, mikä heijastaa niiden roolia tiedon käsittelyssä.

Useimmat synapsit sijaitsevat dendritteillä. Eksitatoriset synapsit kiinnittyvät usein dendriittien pintaan ja ovat usein spineiksi kutsuttuja pieniä ulokkeita, joiden muoto ja koko voivat muuttua kokemuksen myötä. Spine-muodon muutokset liittyvät oppimiseen ja muistitoimintoihin sekä pitkän aikavälin potentiaatioon (LTP) ja depressioon (LTD). Dendritteillä tapahtuva paikallinen signaalointi voi vaikuttaa neuronin kokonaisvasteeseen ja on keskeinen osa aivojen informaation käsittelyä.

Elektrisesti dendritit eivät ole pelkästään passiivisia johtimia; niillä on aktiivisia jännitteitä kontrolloivia kanavia ja reseptoreita, kuten NMDA- ja AMPA-reseptoreita sekä Ca2+-kanavia. Näiden kautta syntyy paikallisia ei-lineaarisia tapahtumia, takaisinpäin suuntautuvia toimintapotentiaaleja ja dendrittisiä plateau-potentiaaleja, jotka voivat vahvistaa synaptisia yhteyksiä ja muokata tulevaa käsittelyä. Dendrittien rakennetta ja plastisuutta tutkitaan sekä kokeellisesti että laskennallisesti, usein kompartmentaalisissa malleissa.