datansiirtämisestä

Datansiirtäminen tarkoittaa tiedon siirtämistä järjestelmästä toiseen, esimerkiksi verkon yli, tallennusvälineiden välillä tai pilviympäristön ja paikan päällä olevan järjestelmän välillä. Siirtotavat voidaan jakaa reaaliaikaiseen (streaming) ja erämuotoiseen (batch) siirtoon sekä tiedostojen että muun datan siirtoon. Keskeisiä käyttötarkoituksia ovat varmuuskopiointi, synkronointi, järjestelmien migraatio sekä palveluiden väliset tiedonvaihdot.

Datansiirron toteuttamisessa käytetään erilaisia protokollia ja mekanismeja. Yleisiä tiedostojen siirtotapoja ovat FTP, SFTP, SCP, rsync sekä HTTP/HTTPS- tai REST-pohjaiset siirtotavat. Tietokanta- ja sovellustason datansiirtoon liittyy muun muassa ETL-prosesseja, varmuuskopiointia sekä data-migraatiota. Reaaliaikaisessa siirrossa hyödynnetään usein pitkiä yhteyksiä ja vuorovaikutteisia protokollia, kuten WebSocket tai MQTT.

Tietoturva on keskeinen osa datansiirtoa. Siirto tulisi suojata salauksella in transit, yleisimmin TLS/SSL:n avulla, sekä tarvittaessa lisäomennoin kuten SSH, IPsec tai PGP. Pääsynvalvonta, identiteetin varmistus ja avainhallinta ovat olennaisia osa-alueita.

Datansiirron luotettavuutta ylläpidetään eheys-tarkistuksin, virheenkorjausmekanismein sekä uudelleenyritysten ja idempotenssin periaattein. Tiedot voivat sisältää tarkistussummia (CRC, SHA-256) ja kattavia lisäselvityksiä etenemisen varmistamiseksi.

Sovellukset vaihtelevat varmuuskopioinnista ja migraatiosta sekä data-synkronoinnista suuriin datavirtoihin. Sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), sekä paikalliset lait vaikuttavat datansiirron toteutukseen erityisesti henkilötietojen siirtoihin ja data-esiin liittyviin käytäntöihin. Käytännöt korostavat luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta sekä dokumentoitavuutta.