corticospinaliksi

Kortikospinaalitie, tunnettu myös nimellä corticospinaliksi, on pääasiallinen motorinen tie aivokuoresta selkäytimeen, joka säätelee tahdonalaisia liikkeitä. Sen aksonit alkavat suurilta motorisen aivokuoren alueilta, kuten primaariselta motoriselta kuorelta sekä premotoriselta ja supplementary motoriselta alueelta, ja tie etenee kohti selkäydintä.

Matkallaan kortikospinaalitie kulkee sisäisessä kapselissa, aivorungon varrella (pedunculi cerebri), ponsissa ja medullassa pyramidien alueella. Pyramidiristitykseen suurin osa kuitujen kulkusta tapahtuu medullassa; tämän jälkeen lateraalinen kortikospinaalitie siirtyy vastakkaiselle puolelle ja säätelee kehon liikkeitä, erityisesti käsien ja jalkojen hienomotoriikkaa. Osa kuituja pysyy anteriorisena kortikospinaalitieena ja projetoi selkäytimeen enimmäkseen axiaaliliikkeisiin ja keskivartaloon; näiden kuitujen ristittyminen tapahtuu yleensä selkäytimen tasolla.

Kortikospinaalitie vastaa tahdonalaisten, nopeiden ja monimutkaisten liikkeiden säätelystä. Se vaikuttaa erityisesti hienomotoriikkaan kädessä ja sormissa sekä toimii yhteistyössä muiden aivokuoren ja aivorungon järjestelmien kanssa liikkeiden koordinaatiossa.

Vauriot kortikospinaalitiehen aiheuttavat ylempiä motorisen neuroneiden oireita: heikkoutta, spastisuutta, hyperrefleksia ja Babinski-merkkiä. Tavallisimpia syitä ovat aivohalvaus, selkäydinvammat ja demyelinoivat sairaudet, kuten MS. Vaurion tarkka sijainti vaikuttaa ilmenemiseen.

Rakenne ja toiminta kehittyvät sikiövaiheessa, ja myelinisaatio jatkuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Aivovaurioiden jälkeen kortikospinaaliliiketoiminnan plastisuus voi mahdollistaa osittaisen uudelleenoppimisen ja toiminnan kompensaation muiden motoristen järjestelmien avulla.