booleeniksi

Booleeniksi viittaa sekä loogisen lausekkeen että arvojen muuntamiseen totuusarvoiksi. Termi juontuu George Boole'n 1800-luvulla kehittämästä boolean-algebrasta, jonka idea on tehdä päättely loogisesti yhdistettävien ehtojen avulla. Booleeniksi muuntaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että jokin ilmaisumuoto tulkitaan kahden arvon, tosi (true) tai epätosi (false), mukaan.

Boolean-tietotyyppi esiintyy monissa ohjelmointikielissä. Se on perusdata-tyyppi, jonka arvo on totuusarvo. Yleisiä loogisia operaatioita ovat AND (ja), OR (tai) ja NOT (ei). Näiden tulokset ovat totuusarvoja, ja loogiset lauseet voidaan kuvata totuustaulukoiden avulla sekä soveltaa De Morganin lakeja.

Kielen näkökulmasta arvon muuntaminen totuusarvoksi riippuu kielestä. Esimerkiksi Pythonissa bool(value) palauttaa True tai False, kun taas C- ja C++-perusteiset kielet käyttävät omia muunnosmekanismejaan. JavaScriptissä Boolean(value) tai !!value antaa vastaavan tuloksen; useat kielet noudattavat niin sanottua truthiness- ja falsiness-sääntöä, jossa esimerkiksi 0, tyhjä merkkijono tai null/undefined arvioidaan epätosiarvoiksi, muut arvot tosiarvoiksi.

Booleeniksi muokkaamista käytetään laajasti ehtolauseissa, hakutoiminnoissa, suodattamisessa sekä digitaalisen logiikan suunnittelussa. Sen historia ja periaatteet ovat keskeisiä sekä matematiikassa että tietokoneiden arkkitehtuurissa.

Katso myös: Boolean algebra, totuuslauseet, totuusmatriisit, tyyppimuunnokset.