basofiiliset

Basofiiliset (basofiilit) ovat veren valkosoluja, jotka kuuluvat granulosyyttien ryhmään. Ne muodostuvat luuytimen myeloidisista kantasoluista ja kiertävät veressä lyhytaikaisesti. Basofiilit ovat pienin leukosyyttien alaryhmä ja ne muodostavat noin 0,5–1 prosenttia veren leukosyyteistä.

Ulkonäöltään basofiilit sisältävät suuria, tumman violetteja granuloita, jotka voivat peittää ytimen. Granulaatit sisältävät histamiinia, hepariiniä sekä erilaisia lipidejä ja proteiineja. Solut reagoivat erityisesti immuunijärjestelmän IgE-välitteisiin vasteisiin.

Funktion ja merkitys: Basofiilit osallistuvat tulehduksellisiin ja allergisiin vasteisiin. Ne ilmastoivat FcεRI-IgE-reseptoreita solukalvolla ja vapauttavat histamiinia, leukotrieeneja ja prostaglandiineja allergisen reaktion aikana, mikä aiheuttaa verisuonten laajentumista ja läpäisevyyden lisääntymistä sekä limakalvoeritteiden eritystä. Ne voivat osaltaan vaikuttaa parasiittien torjuntaan ja osallistua kudosvasteisiin.

Käytännön merkitys ja mittaus: Basofiilien määrä ilmoitetaan täydellisen verenkuvan yhteydessä; normaalisti ne ovat harvinaisia. Basofiilipitoisuudet voivat nousta allergisten tilojen, astman tai joidenkin myeloproliferatiivisten sairauksien yhteydessä. Aktivointia voidaan arvioida basofiilisen aktivointitestillä (BAT), jossa mitataan esimerkiksi CD63- tai CD203c- ilmentymän muutoksia basofiileilla allergeenille altistettaessa.

Historia: Basofiilit on kuvannut 1800-luvun lopulla tutkija Paul Ehrlich.