bandingefektistä

Bandingefekti tarkoittaa havaittavaa porrastumista väreissä tai sävyissä tasaisissa gradienteissa. Se ilmenee usein viivoina, kaistoina tai epäjatkumina, kun pehmeä gradientti koostuu erillisistä sävyaskeleista. Ilmiö on yleinen digitaalisessa kuvankäsittelyssä, videotuotannossa ja tulosteissa, ja sen esiintymiseen vaikuttavat bittisyvyys, kvantisointi sekä pakkausprosessi.

Syitä ovat muun muassa riittämätön bittisyvyys (esim. 8 bittiä per kanava), kvantisointi ja posterisaatio sekä värimuunnokset ja gamma-käyrät. Myös chroma-subsampling, väriarvojen muunnokset ja pakkausalgoritmit voivat korostaa bandingia. Tulosteissa halftone-tekniikat ja rajoitetut tulostusprosessit voivat tuottaa samanlaisen ilmiön. Ilmenemisen voimakkuus riippuu käytännön laitteesta, ohjelmistosta ja kuvan sisällöstä.

Ilmentymä vaihtelee kontekstin mukaan: suurissa, tasaisissa gradienttialueissa kuten taivaisella voi näkyä selviä kaistoja, ja video- tai pelisisällöissä banding voi korostua liikkuvissa kohtauksissa, missä sävyt kvantisoidaan pienemmillä arvoilla. Havaitsevuus riippuu näytön dynaamisesta alueesta, värikannasta ja katseluetäisyydestä.

Ehkäisy ja korjauskeinoja ovat: käytä korkeampaa bittisyvyyttä ja/tai 16 bittiä per kanava tai suurempaa dynaamista aluetta sekä RAW-aineistoja. Ditheringin tai kevyen kohinan lisääminen ennen kvantisointia voi estää bandingin syntyä gradientteihin. Varmista värihallinta ja oikea väriarvojen muunnos; videossa pyritään 10–12‑bittiseen pipelineen ja kalibrointiin. Tulosteissa valitse riittävä resoluutio ja sopivat tulostusmenetelmät, jotka säilyttävät sävyt.