avautuvuuteen

Avautuvuuteen on suomen kielessä kuva siitä tilasta tai prosessista, jossa ihminen avautuu tunteilleen, ajatuksilleen ja kokemuksilleen toisille. Se liittyy avautumiseen ja avoimuuteen sekä siihen, kuinka valmis henkilö on jakamaan syvempiä asioita ja osoittamaan luottamusta suhteessaan. Etymologisesti kyseessä on verbin avautua, ja -uvuuteen- ending kertoo suuntautumisesta tilaan tai prosessiin.

Käsite on sekä psykologiassa että arkielämässä läheisesti sidoksissa vieraanvaruuteen ja vuorovaikutukseen. Self-disclosure eli omien tunteiden ja kokemusten jakaminen edistää usein läheisyyttä ja luottamusta, mikä tutkimusten mukaan lisää ihmissuhteiden laatua. Yhtenä teoreettisena taustana on Altmanin ja Taylorin sosiaalisen läpäisyn teoria, jonka mukaan avoimuus lisää itsetuntemusta, intimitetä ja vastavuoroisuutta, mutta samalla lisää haavoittuvuuden tunnetta ja hylkäämisen riskiä.

Kontekstikohtaisesti avaudutaan eri tavoin. Lähi- ja romanttisissa suhteissa avauduuden aste vaikuttaa vuorovaikutuksen syvyyteen. Työ- ja koulutuskontekstissa avautuminen liittyy psykologiseen turvallisuuteen: ihmiset ovat valmiimpia jakamaan ideoita ja kokemuksia, kun ympäristö tukee epäonnistumisen sietämistä ja kun palautesuhde on rakentava. Kulttuuriset normit sekä yksilölliset erot vaikuttavat siihen, millaisia asioita ja miten mielellään ja missä rajoissa jaetaan.

Avauduttavuudessa on tärkeää huomioida rajat ja suostumus. Hyväksyvä ja kuunteleva ilmapiiri rohkaisee avautumiseen, kun taas liiallinen paine voi estää sen. Käytännön ohjenuora on aloittaa pienistä ja antamalla toiselle tilaa vastata, sekä tarjota turvallinen ja ei-tuomitseva kuuntelutapa. Johari-ikkunan kaltaiset mallit voivat auttaa ymmärtämään, mikä itsestä on julkista ja missä asioista voisi olla kyseessä omien rajojen asettaminen.