autoimmuniteettia

Autoimmuniteetti, suomeksi autoimmuunitaudin käsite, kuvaa tilaa, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti omia terveitä soluja, kudoksia tai elimiä vastaan. Normaalisti immuunijärjestelmä tunnistaa ja tuhoaa vieraita taudinaiheuttajia, kuten bakteereja ja viruksia, mutta autoimmuunisairauksissa tämä tunnistusjärjestelmä pettää. Tämän seurauksena keho alkaa tuottaa vasta-aineita, jotka kohdistuvat elimistön omiin rakenteisiin.

Syitä autoimmuunitauteihin ei täysin tunneta, mutta niiden uskotaan johtuvan monimutkaisesta vuorovaikutuksesta perinnöllisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden välillä. Tällaisia ympäristötekijöitä voivat olla esimerkiksi tietyt infektiot tai altistuminen tietyille kemikaaleille. Autoimmuunitaudit voivat ilmetä monin eri tavoin, ja oireet vaihtelevat sairaudesta riippuen. Jotkut yleisiä autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi nivelreuma, tyypin 1 diabetes, lupus ja kilpirauhasen vajaatoiminta (Hashimoton tauti).

Diagnoosi perustuu usein potilaan oireisiin, lääketieteelliseen historiaan, fyysisiin tutkimuksiin sekä erilaisiin verikokeisiin, joilla voidaan havaita auto-vasta-aineita. Tällä hetkellä useimpia autoimmuunisairauksia ei voida parantaa pysyvästi, mutta hoito pyrkii lievittämään oireita, vähentämään tulehdusta ja hillitsemään immuunijärjestelmän liiallista aktiivisuutta. Hoito voi sisältää lääkitystä, kuten tulehduskipulääkkeitä, kortikosteroideja tai immuunisuppressoreita, sekä elämäntapamuutoksia.