aurinkopimennyksien

Aurinkopimennykset ovat ilmiö, jossa Kuu lepää Maapallon ja Auringon välillä ja estää Auringon valon pääsyn maapallon pinnalle. Niitä tapahtuu auringon ollessa uuden kuun vaiheessa, kun Kuu ja Aurinko ovat samalla linjalla suhteessa Maahan. Tämän vuoksi näkyy joko osittainen peittyminen tai, useimmiten, koko Auringon peittyminen Kuun varjon umbraan.

Ilmiö voidaan jakaa useisiin tyyppeihin. Täydellinen pimennys tapahtuu, kun Kuu peittää Auringon kokonaan ja taivaalle näkyy vain Auringon korona. Osittainen pimennys on, kun vain osa Auringosta peittyy. Rengasmaisuus (annular) syntyy, kun Kuu on Auringon edessä mutta sen vaikutus on suurelta osin pienempi kuin Auringon näennäinen koko, jolloin Auringon reuna muodostaa kirkkaan renkaan. Hybrid pimennys aloittaa tyypiltään täydellisenä pienellä alueella ja vaihtuu osittaiseksi tai päinvastoin matkan varrella.

Sijainti ja esiintyminen: Aurinkopimennykset muodostavat polun, jonka kautta varjo liikkuu Maapallolla. Globaalisti 2–5 aurinkopimennystä nähdään vuodessa, mutta yksittäisellä paikalla niitä voi esiintyä paljon harvemmin tai harvemmin riippuen sijainnista ja karttuvasta reitistä. Pimennykset tarjoavat mahdollisuuden havaintoihin, kuten Auringon koronan näkemiseen sekä joitakin ilmiöitä, kuten Baillyn helmien ja timanttilinjojen kaltaisia optisia piirteitä pimennyksen etenemisen yhteydessä.

Turvallisuus ja havainnointi: Auringon kirkkauden vuoksi on tärkeää käyttää sopivia suodattimia tai silmäsuojausta aina ennen kuin pimennys on kokonainen. Vain totaliteetin aikana katsominen ilman suojalaseja on turvallista. Monet pääsevät seuraamaan pimennystä matkustamalla sen polun päälle. Pienellä varoituksella, pimennykset ovat harvinaisia tapahtumia, mutta niistä on laajalti dokumentoitu tieto ja pitkäaikainen tutkimuksellinen arvo. Aurinkopimennykset ovat myös historiallisesti olleet avainasemassa tähtitieteen ja fysiikan edistämisessä.