asettumisaika

Asettumisaika on vasteen aikaikkuna, jonka kuluessa järjestelmän vaste saavuttaa ja pysyy määrätyn toleranssialueen lopullisesta arvosta sen jälkeen, kun syöte muutos astuu voimaan. Termiä käytetään erityisesti kontrolli- ja mittausjärjestelmissä sekä signaalinkäsittelyssä.

Asettumisaika määritellään yleensä valitun toleranssialueen mukaan, esimerkiksi ±2 % tai ±5 % lopullisesta arvosta. Kun vaste on saavuttanut tämän alueen ja pysyy siellä koko jälkimmäisen ajan, asettuminen katsotaan tapahtuneeksi. Määritelmä voidaan soveltaa sekä vaiheittaisiin että dynaamisiin vasteisiin.

Sovellukset: automaatiotekniikassa, säätöjärjestelmissä, mittauslaitteissa sekä antureissa. Esimerkiksi lämpötilan tai jännitevasteen seuraamisessa asettumisaika kertoo, kuinka nopeasti laite tarjoaa luotettavan lopullisen arvon muutosten jälkeen.

Tekijät: asettumisaika riippuu järjestelmän dynamiikasta, kuten luonnollisesta taajuudesta, vaimennuksesta, järjestyksestä sekä mahdollisista epälineaarisuuksista. Myös mittausviive, signaalin suodatus ja häiriöt vaikuttavat. Digitaalisissa järjestelmissä näytteenottoaika ja näytteenottovirheet voivat pidentää tai lyhentää asettumisaikaa.

Suunnittelussa asettumisaikaa pyritään parantamaan siten, että vaste on nopea mutta silti vakaantunut. Tämä voi tarkoittaa säätöparametrien, kuten PID:n, hienosäätöä, laitteistoviiveiden hallintaa tai järjestelmän kompensaatiota. Asettumisaika on tärkeä mittari arvioitaessa vasteen nopeutta ja luotettavuutta.