arvolähtöiset

Arvolähtöiset viittaavat käytäntöihin ja kehysteisiin, joissa päätöksentekoa, suunnittelua ja arviointia ohjaavat ensisijaisesti arvot ja normatiiviset tavoitteet, ei vain tekniset, taloudelliset tai mittausperusteiset kriteerit. Termiä käytetään monilla aloilla, kuten julkisessa hallinnossa, koulutuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kaupunkikehityksessä.

Keskeistä arvolähtöisessä lähestymistavassa on arvot selkeästi tunnistettujen toiminta-alueiden pohjaksi. Arvot voivat liittyä esimerkiksi ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen, itsemääräämisoikeuteen tai kestävyyteen. Menettelyt pyritään suunnittelemaan siten, että ne tuottavat tuloksia, jotka ovat näiden arvojen mukaisia, ja että eri sidosryhmät voivat osallistua arvojen määrittämiseen. Tämä johtaa usein sekä eettiseen että oikeudelliseen tarkasteluun sekä läpinäkyvään päätöksentekoon.

Käytännön toteutuksessa arvolähtöisyys ilmenee arvojen selvittämisessä ja jäsentämisessä, eettisissä arvioinneissa sekä asiakas- ja asianosaisosallistumisessa. Se voi näkyä arvolähtöisten suunnitelmien, ohjelmien ja palveluiden kehittämisessä sekä vaikuttavuuden arvioinnissa, jossa menestyksen mittareina ovat arvojen toteutumisen lisäksi perinteiset tulokset.

Kritiikit huomioivat, että arvot voivat olla ristiriidassa keskenään, arvojen määrittäminen voi olla kiistanalaista ja mittaaminen voi olla epävarmaa. Arvolähtöinen lähestymistapa korostaa kuitenkin läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta ja ihmiskeskeisyyttä, ja se pyrkii vahvistamaan päätösten legitimiteettiä sekä kestäviä, yhteiskunnan kannalta hyväksyttäviä tuloksia.