apuväitteet

Apuväitteet ovat väitteitä, jotka tukevat pääväitettä tai tulkintaa argumentissa, tutkimuksessa tai keskustelussa. Ne muodostavat perusteluketjun, jolla päämäärä saavutetaan, mutta niitä ei aina pidä pitää ainoina todisteina. Apuväitteet voivat nojata taustaoletuksiin, aiempiin tutkimustuloksiin tai kontekstuaalisiin seikkoihin.

Ne eroavat suoraan todisteista ja lopullisesta pääväitteestä siinä mielessä, että ne antavat lisäpohjaa ja ymmärrystä eikä yksinään määrää totuutta. Apuväitteet voivat olla hyvin perusteltuja tai kiistanalaisia, ja niiden pätevyyttä arvioidaan kriittisesti esimerkiksi sen relevanssin, kattavuuden ja puolueellisuuden suhteen.

Apuväitteitä voidaan luokitella ja analysoida monin tavoin. Yleisimmissä jaetteluissa ne voivat olla taustaoletuksia (yleiset oletukset, joita käytetään koko argumentin tukena) tai väliväitteitä, jotka yhdistävät todisteet pääväitteeseen. Niillä voi olla erilainen epävarmuustaso ja ne voivat nojautua tilastotietoihin, esimerkkeihin tai asiantuntijalausuntoihin. Tärkeää on, että apuväitteet ovat selkeästi esitettyjä ja suhteessa pääväitteeseen relevantteja.

Esimerkki: Pääväite on, että kaupungin keskusta hyötyy pyöräilyn lisäämisestä. Apuväite: uudet pyörätiet parantavat suoria yhteyksiä ja vähentävät autoilua, mikä voi alentaa ruuhkaa ja lisätä liikenneturvallisuutta. Tietopohjaiset ja relevantit apuväitteet vahvistavat, mutta ne voivat myös olla kiistanalaisia, jos yhteydet tai vaikutukset ovat epävarmoja.