alustakohtaisuutta

Alustakohtaisuutta tarkoitetaan ohjelmiston, järjestelmän tai komponentin riippuvuutta tietyn alustan ominaisuuksista, rajapinnoista, laitteistosta tai ajonaikaisesta ympäristöstä. Se voi olla tarkoituksellista, kun kehittäjä hyödyntää alustan parannuksia tai erikoisominaisuuksia, tai seurausta arkkitehtuurin valinnoista, jolloin koodi on sidoksissa ympäristöön. Alustakohtaisuus voi koskea käyttöliittymää, logiikkaa tai infrastruktuuria.

Riippuvuuden laajuus vaikuttaa siirrettävyyteen, ylläpitoon, testaukseen ja kustannuksiin. Kohdistuva koodi voi hankaloittaa siirtämistä toiseen ympäristöön, lisätä virheiden määrää ja vaatia lisätestausta sekä ylläpitoa. Toisaalta se voi tarjota parempaa suorituskykyä, turvallisuutta ja tiiviimmän pääsyn alustan erikoisominaisuuksiin.

Esimerkkejä ovat Windows-ohjelmat, jotka käyttävät WinAPI:ta, macOS-sovellukset, jotka hyödyntävät Cocoa- tai Metal-rajapintoja, sekä mobiilisovellukset, jotka toimivat sekä Android- että iOS-ympäristöissä. Verkkosovelluksissa alustakohtaisuus voi ilmetä tiettyjen selainten ominaisuuksiin sidoutumisena tai WebGL:ään riippuvaisuutena. IoT-laitteissa ja pilviympäristöissä erikoisrajapinnat voivat luoda alustariippuvuutta.

Vähentämiseen käytetään arkkitehtuurisia keinoja: rajapintojen ja abstraktioiden erottamista, modulaarisuutta ja kerroksellisuutta sekä riippuvuuksien minimointia. Alustakohtainen logiikka tulisi kapseloida rajapintoihin ja käyttää yleisiä standardeja. Tarvittaessa voi hyödyntää cross-platform-ratkaisuja sekä hybridiratkaisuja sekä ominaisuusliput (feature flags) ja ehdollista kääntämistä.

Yhteenvetona alustakohtaisuus on keskeinen suunnittelun tekijä. Sen ymmärtäminen ja hallinta vaikuttavat suorituskykyyn, käytettävyyteen ja kehityskustannuksiin. Hyvä käytäntö on minimoida tarpeeton alustakohtaisuus ja dokumentoida riippuvuudet sekä toteuttaa sovellukset niin, että suurin osa toiminnallisuudesta toimii useilla alustoilla.