altistuvuuden
Altistuvuuden käsite on keskeinen terveystieteissä, ympäristötieteissä ja riskinarvioinnissa. Se viittaa siihen, miten suuri todennäköisyys yksilö tai populaatio joutuu altisteen vaikutusten alaiseksi. Altistuvuutta tarkastellaan sekä altistumisen tapahtuman luonteen että yksilön tai ryhmän herkkyyden kautta. Toisin sanoen altistuvuus voi käsittää sekä saavutettujen annosten määrän ja keston että alttiuden haitallisille vaikutuksille.
Altistuvuuden mittaus perustuu sekä ympäristön mittauksiin että biomarkkereihin. Työ- ja ympäristötutkimuksissa voidaan arvioida päivittäisiä annoksia, kumulatiivista
Tekijöihin vaikuttavat sekä ulkoiset tekijät että yksilölliset ominaisuudet. Ulkoisiin tekijöihin kuuluvat esimerkiksi asuinympäristö, työtehtävät, kulutustottumukset ja
Käyttö riskinarvioinnissa on altistuvuuden arviointi yhdessä voimassa olevien raja-arvojen ja suojelutoimien kanssa. Terveys- ja ympäristöpolitiikassa tavoitteena
Esimerkkejä altistuvuuden konteksteista ovat kemikaalien ilmanlaatua, melua, ionisoiva ja UV-säteily sekä ruokavalion kautta tapahtuva pitkäaikainen altistuminen.