alkionkerroksen

Alkionkerros on embryonisen kehityksen aikana muodostuva kudoskerros, josta kehittyy suurin osa eläimen kudoksista ja elimistä. Kerrosten muodostuminen tapahtuu gastrulaation aikana, ja ne määrittelevät kehon perusrakenteen sekä elimien kehityssuunnan.

Eläimet jaetaan yleensä diploblastisiin ja tripoblastisiin sen mukaan, kuinka monta alkionkerrosta ne muodostavat. Diploblastisilla eliöillä, kuten polttiaiseläimillä, on kaksi kerrosta: ektodermi (ulompi kerros) ja endodermi (sisempi kerros). Tripoblastisilla eläimillä on kolme kerrosta: ektodermi, mesodermi ja endodermi. Joidenkin lajien kohdalla mesodermin kehitys on vähäistä tai sitä ei muodostu samalla tavoin, mikä erottaa diploblastit tripoblastisista.

Jokaisesta alkionkerroksesta kehittyy tiettyjä kudoksia ja elimiä. Ektodermi muodostaa ihon sekä hermoston ja siihen liittyvät aistit, endodermi muodostaa ruoansulatuskanavan epiteelin sekä hengitysteiden epiteelin ja niihin liittyviä rauhasia, ja mesodermi tuottaa lihaksia, luuston, verenkiertojärjestelmän sekä munuaiset, sukupuolielimet ja muut side- sekä mesodermiin liittyvät rakenteet. Lisäksi mesodermi muodostaa kehon sisäiset onteloita ja niiden tukirakenteita.

Gastrulaation aikana kerrosten erilaistuminen tapahtuu erilaisten morphologisten liikkeiden kautta, kuten invaginaation, involution, delaminaation ja epibolyyn liittyvien muutosten avulla. Alkionkerrosten oikea toiminta on olennaista normaaleille kehitykselle, ja niiden poikkeavuudet voivat johtaa syntymäaikaisiin epämuodostumiin.