aktinoideissa

Aktinoidit ovat jaksollisen järjestelmän alkuaineiden ryhmä, jonka alkuaineet ovat actiniumista (Ac, Z=89) lawrenciumiin (Lr, Z=103). Ne sijoittuvat f-blockiin ja täyttävät 5f-orbitaaleja. Kuten muut f-sarjan aineet, myös niiden kemia on monimutkaista ja riippuu elektronikonfiguraatiosta. Suurin osa aktinoideista on radioaktiivisia; luontaisesti esiintyviä ovat uraani (U), torium (Th), aktinium (Ac) ja protaktinium (Pa); loput ovat pääasiassa syntetisoituja ja tuotetaan ydinreaktoreissa tai kiihdyttimillä.

Elektroninen rakenne ja kemia: 5f-orbitaaleilla on keskeinen vaikutus näiden aineiden kemialliseen käyttäytymiseen. Yleisiä hapetusnumeroita ovat +3 ja +4, mutta kevyemmillä jäsenillä esiintyy myös korkeampia arvoja (+5, +6). 5f-elektronien luonne muuttuu sarjan edetessä, mikä johtaa monimutkaiseen oksido- ja koordinaatiokemiaan sekä laajaan valikoimaan yhdisteitä kuten oksideja, fluorideja ja halogenideja. Relativistiset vaikutukset vaikuttavat elektroniseen rakenteeseen ja kemiallisiin ominaisuuksiin, erityisesti raskaammissa aktinoideissa, joiden kemia alkaa muistuttaa enemmän lantanideja.

Luonnollinen esiintyminen ja käyttökohteet: Aktinoideja on sekä luonnossa esiintyvissä (U, Th, Ac, Pa) että pääasiassa keinotekoisesti valmistetuissa (esimerkiksi Pu, Am, Cm, Bk, Cf, Es, Fm, Md, No, Lr). Niillä on merkittäviä sovelluksia ydinpolttoaineessa (esimerkiksi U-235, Pu-239) sekä tutkimuksessa. Am-241 käytetään savunilmaisimina, Cf-252 toimii neutronilähteenä. Raskaiden aktinoidien käsittelyyn liittyy tiukat turvallisuus- ja jätehuoltokäytännöt suojelua varten.