agglomeroinnin

Agglomeroinnin tarkoittaa prosessi, jossa pienet hiukkaset tarttuvat toisiinsa ja muodostavat suurempia agglomeraatteja. Agglomeroinnin tarkoituksena on parantaa hiukkasten virtaavuutta, käsiteltävyyttä ja kuljetettavuutta sekä vähentää pölyä ja hukkaa. Prosessi esiintyy monilla teollisuudenaloilla, kuten mineraalien ja metallien jalostuksessa, rakennusteollisuudessa sekä lääke- ja elintarviketeollisuudessa.

Teknisesti agglomerointi jaetaan kosteaan ja kuivaagglomerointiin. Kuivaagglomeroinnissa hiukkaset liittyvät toisiinsa mekaanisen energian vaikutuksesta sekä väliaikaisista voimista. Kosteassa agglomeroinnissa käytetään sideainetta tai nestettä sitomaan hiukkaset toisiinsa; nestepitoisuus ja lämpötilan muutokset vaikuttavat kapillaaristen sidosten muodostumiseen. Kosteaa prosessia ovat yleisimmät granulaatio ja pelletointi; kuivissa prosesseissa käytetään paine- ja sekoitustekniikoita, joiden tuloksena syntyy kiinteitä agglomeraatteja.

Sovelluksissa agglomerointia käytetään muun muassa parantamaan annostelua ja ruiskutettavuutta lääkkeissä ja elintarvikkeissa sekä parantamaan virtaavuutta ja käsittelyä rakennustuotteissa sekä metallien ja mineralien jalostuksessa. Agglomeroinnin avulla voidaan myös vähentää pölyä ja tehostaa varastointia.

Laadunvarmistuksessa ja prosessinhallinnassa seurataan hiukkaskokoa (esim. laser-diffraktio), agglomeraatin lujuutta, kosteutta sekä sideaineen määrää. Agglomeroinnin ja deagglomeroinnin välillä on läheinen yhteys: tarvittaessa agglomeraatteja voidaan hajottaa takaisin pienempiin osiin.