affiksimuodoista

Affiksimuodoista tarkoittaa kielitieteellinen termiä, jolla kuvataan affiksien saamia muotoja sanan rakenteessa. Affiksit ovat sanan alkuun (etuliitteet) tai loppuun (päätteet) liitettäviä osia, jotka vaikuttavat sanan merkitykseen, kielen kieliopillisiin aspekteihin ja usein sanan luokkaan. Suomessa affiksit ovat keskeisiä sekä taivutuksessa että sananmuodostuksessa.

Yleisimmät affiksimuodot ovat etuliitteet ja päätteet. Etuliitteet lisätään sanan alkuun ja voivat muuttaa sanan merkityksen tai luonnetta, esimerkiksi yli- opistosta muodostuvaan korkeampaan koulutukseen viittaavaan sanapariin tai epä- negatiivisiin sanoihin kuten epätoivo. Päätteet liitetään sanan loppuun ja ilmaisevat usein taivutuksen (sijamuoto, lukumäärä, persoona) sekä mahdollisesti johdannaisia kuten -minen (opiskeleminen, juoksu -> juoksuminen) tai -aja/-ijä (opettaja).

Affiksimuotojen allomorfia tarkoittaa, että affiksin muodot voivat vaihdella äänteellisen ympäristön mukaan. Esimerkiksi genetiivipääte -n ilmenee sanan vartalon lopussa eri tavoin riippuen äänteellisestä ympäristöstä, ja illatiivin pääte -Vn muuttuu sanan loppusoinnun mukaan (taloon, taloon?). Tällaiset vaihtelut ovat yleisiä ja niitä kutsutaan allomorfiaksi.

Taivutuksen ja johdannaisen rajoissa affiksimuodot voidaan jakaa taivutusmuotoihin (sijamuodot, lukumäärä, persoona) sekä johdannaispäätteisiin, jotka muodostavat uusia sanoja tai sanaluokkia. Affiksimuotojen tutkimus antaa välineet sananmuodostuksen ja kieliopin kuvaamiseen sekä kielen rakenteen ymmärtämiseen.