Ympäristöhyödykkeitä

Ympäristöhyödykkeitä ovat luonnon tuottamia arvoja ja palveluita, jotka tukevat ihmisten hyvinvointia ja taloutta. Ne voivat olla sekä aineellisia että aineettomia, ja niiden tarjonta on usein julkista tai kollektiivista, mikä voi johtaa alireagointiin markkinoilla ilman julkista väliintuloa.

Esimerkkejä ympäristöhyödykkeistä: puhtaan veden ja ilman laadun ylläpito; ilmaston säätely ja hiilen sitominen; biologinen monimuotoisuus ja pölyttäjät; virkistys-, kulttuuri- ja maisema-arvot; tulvasuojelu, eroosion ehkäisy sekä maaperän säilyminen ja tuotannollinen käyttö.

Taloudellinen näkökulma perustuu siihen, että osa ympäristöhyödykkeistä ei hinnoitu markkinoilla tai niihin liittyy ulkoisvaikutuksia. Tämä voi johtaa alidirjoittuneeseen tarjontaan ja tehottomiin päätöksiin. Arviointi tehdään usein ei-markkinain menetelmin, kuten kustannus-hyötyanalyysein, willingness-to-pay -arvioin tai vaihtoehtoiskustannusten vertailuin. Epävarmuus ja monitahoiset arvostukset hankaloittavat päätöksentekoa.

Politiikassa ympäristöhyödykkeitä edistetään muun muassa verotuksella ja maksupanostuksilla, päästöoikeuksilla, sääntelyllä sekä julkisilla investoinneilla ja suojelutoimilla. Arviointi ja seuranta ovat keskeisiä, jotta toimenpiteet parantavat hyvinvointia ja kestävyys saavutetaan kustannustehokkaasti. Ympäristöhyödykkeet ovat keskeisiä kestävän kehityksen tavoitteiden ja biodiversiteetin suojelun sekä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.