Yksisoluisuuseron

Yksisoluisuuseron on elävä olento, joka koostuu yhdestä solusta. Tämän vuoksi se hoitaa kaikki peruselintoimintonsa itsenäisesti. Yksisoluisia eliöitä on sekä prokaryoottisina kuten bakteerit ja arkeonit että eukaryoottisina kuten protistit sekä joidenkin yksisoluisien sienten ja algien lajeja. Prokaryooteilla ei ole tumaa erillisenä rakenteena, ja ne koostuvat yksinkertaisemmista soluelimistä; eukaryooteilla on tuma ja useita soluelimiä.

Elinrakenteet ja luokittelu: Yksisoluiset voivat olla prokaryoottisia eliöitä kuten bakteerit ja arkeonit, tai eukaryoottisia yksisoluisia kuten protistit sekä joidenkin yksisoluisien sienten ja algien lajit. Prokaryooteilla ei ole tuma – ne ovat yleisesti ottaen yksinkertaisempia soluelimiltään – kun taas eukaryooteilla on tuma ja lukuisia soluelimiä.

Elintoiminnot ja lisääntyminen: Yksisoluiset suorittavat kaikki tarvitut toiminnot yhdessä solussa: ravinnon hankinnan, aineenvaihdunnan, kasvun ja lisääntymisen. Ne lisääntyvät pääasiassa suvuttomasti jakautumalla kahdeksi tytärsoluksi, mutta joillakin ryhmillä esiintyy myös suvullista lisääntymistä tai geenien vaihtoa.

Ekologia ja merkitys: Yksisoluiset elävät monenlaisissa ympäristöissä maaperässä, vesistöissä, äärimmäisissä paikoissa sekä ihmiskehon mikrobiyhteisöissä. Niillä on keskeinen rooli hajottajina, primaarituottajina fotosynteesiin osallistuvina sekä kumppaneina tai patogeeneinä. Bioteknologiassa niitä käytetään laajalti tutkimuksessa ja teollisuudessa; malliorganismeina tunnetuimpia ovat Escherichia coli ja Saccharomyces cerevisiae.