Yksiprocessorijärjestelmien

Yksiprocessorijärjestelmä viittaa tietokonejärjestelmään, joka sisältää vain yhden suorittimen (CPU). Tämä suoritin on vastuussa kaikkien järjestelmän käskyjen ja laskutoimitusten suorittamisesta. Historiallisesti yksiprocessorijärjestelmät olivat yleisimpiä tietokoneiden alkuvaiheissa. Niitä käytettiin laajalti henkilökohtaisissa tietokoneissa, palvelimissa ja sulautetuissa järjestelmissä. Yksinkertaisimmillaan ne koostuvat suorittimesta, muistista, syöttö/tulostuslaitteista ja ohjausyksiköstä.

Yksiprocessorijärjestelmien etuja ovat niiden yksinkertaisuus ja alhaisempi kustannus verrattuna moniprosessorijärjestelmiin. Ohjelmistokehitys voi myös olla suoraviivaisempaa, koska ei tarvitse huolehtia useiden prosessorien samanaikaisesta toiminnasta ja synkronoinnista. Haittapuolena on kuitenkin suorituskyvyn rajoittuneisuus. Kaikki tehtävät on suoritettava peräkkäin, mikä voi johtaa viiveisiin ja hitaisiin vasteaikoihin silloin, kun järjestelmän on käsiteltävä useita vaativia prosesseja samanaikaisesti.

Vaikka moniprosessorijärjestelmät ja moniydinsuorittimet ovat nykyään yleisempiä monissa sovelluksissa, yksiprocessorijärjestelmiä käytetään edelleenkin tilanteissa, joissa laskentatehon tarve on vähäinen tai kustannustehokkuus on ensisijaista. Esimerkkejä voivat olla jotkin yksinkertaiset sulautetut laitteet, kuten tietyt ohjaimet tai mittauslaitteet, joissa monimutkaista samanaikaista prosessointia ei tarvita. Järjestelmän suorituskyky riippuu suoraan yksittäisen suorittimen nopeudesta ja tehokkuudesta.