Välikoodiformaateilla

Välikoodiformaatit, tunnetaan myös nimellä välirepresentaatiot tai koneelliset kielirepresentaatiot, ovat tietokoneohjelmien esitysmuotoja, jotka sijaitsevat lähdekoodin ja lopullisen konekoodin välissä. Niitä käytetään yleisesti kääntäjien ja muiden ohjelmistotyökalujen rakenteessa optimoinnin ja koodin generoinnin helpottamiseksi.

Yksi yleisimmistä välikoodiformaateista on abstrakti syntaksipuu (AST). AST edustaa ohjelman rakenteellista hierarkiaa, jossa jokainen solmu edustaa tietyntyyppistä rakennelohkoa lähdekoodissa. Toinen yleinen muoto on kolmikkokoodi, joka koostuu operaatiosta ja kahdesta operandista. Myös staattinen yksinkertaisuus (SSA) on suosittu välikoodiformaatti, joka parantaa tiettyjä optimointeja korvaamalla muuttujien useat instanssit yhden instanssin avulla.

Välikoodiformaattien käyttö tarjoaa useita etuja. Ne mahdollistavat kääntäjän jakamisen kahteen vaiheeseen: etupäähän, joka analysoi ja muuntaa lähdekoodin välikoodiksi, ja takapäähän, joka muuntaa välikoodin kohdealustalle sopivaksi konekoodiksi. Tämä modulariteetti helpottaa uusien ohjelmointikielien tai uusien kohdealustojen tukemista. Lisäksi välikoodiformaatit ovat usein riippumattomia sekä lähdekoodin syntaksista että kohdealustan arkkitehtuurista, mikä mahdollistaa laajan valikoiman optimointitekniikoita.

Erilaisia välikoodiformaatteja on olemassa, ja niiden valinta riippuu usein kääntäjän suunnittelusta ja kohdealustasta. Esimerkiksi Java-kääntäjä tuottaa tavukoodia, joka on virtuaalikoneen suoritettavissa. GCC-kääntäjä käyttää useita välikoodirepresentaatioita prosessin eri vaiheissa.