Viscositeetti

Viscositeetti on nesteen tai kaasun sisäisen kitkan mitta, joka kuvaa sen vastusta virtaukselle. Korkeampi viskositeetti tarkoittaa suurempaa sisäistä kitkaa ja hitaampaa virtausta. Ajattele hunajaa verrattuna veteen; hunaja on paljon viskoosimpaa. Viskositeetti riippuu useista tekijöistä, kuten aineen kemiallisesta koostumuksesta, lämpötilasta ja paineesta.

Yleisesti ottaen nesteiden viskositeetti kasvaa lämpötilan laskiessa ja vähenee lämpötilan noustessa. Kaasujen viskositeetti käyttäytyy päinvastoin, kasvaen lämpötilan noustessa. Viskositeettia mitataan yleensä yksiköissä kuten pascal sekunti (Pa·s) tai senttipoise (cP). Dynaaminen viskositeetti (tai absoluuttinen viskositeetti) kuvaa nesteen sisäistä kitkaa, kun taas kinemaattinen viskositeetti on dynaamisen viskositeetin suhde nesteen tiheyteen.

Viskositeetilla on merkittäviä sovelluksia monilla aloilla. Esimerkiksi voiteluaineiden viskositeetti on kriittinen niiden suorituskyvylle moottoreissa ja koneissa. Ruoka- ja juomateollisuudessa viskositeetti vaikuttaa tuotteiden rakenteeseen ja suutuntumaan. Myös lääketeollisuudessa ja kemian insinööritieteissä viskositeetin hallinta on tärkeää.