Viiteelektrodit

Viiteelektrodit ovat elektrolyyttisissä mittauksissa käytettäviä elektrodeja, joiden sähköinen potentiaali on hyvin tunnettu ja vakaa. Niiden tehtävä on tarjota kiinteä viitepotentiaali, johon mitattavan työelektrodin potentiaali suhteutetaan. Viite-elektrodien tarkkuus ja pitkäaikainen vakaus ovat keskeisiä luotettavien elektroanalyyttisten mittausten kannalta.

Tyypillisiä viiteelektrodeja ovat standardivedyelektrodi (SHE), jossa käytetään vetykaasua, kalomeleelektrodi (saturated calomel electrode, SCE) ja hopea/hopeakloridi-elektrodi (Ag/AgCl). Käytännössä yleisimmin käytetään Ag/AgCl- ja kalomeletyyppisiä elektrodeja niiden helppokäyttöisyyden ja ennustettavan potentiaalin vuoksi. Pseudi-viiteelektrodeita, kuten hopea- tai platinalankoja, käytetään joskus sovelluksissa, joissa pysyvä vakaus ei ole välttämätön.

Viiteelektrodin rakenteeseen kuuluu yleensä tunnetun konsentraation elektrolyytin sisältävä sisäinen solu ja suolasilta tai diffuusioläpivienti, joka yhdistää mittausliuoksen ja estää merkittävää epätoivottua sekoittumista. Suolasilta aiheuttaa usein pienen liittymäpotentiaalin (liquid junction potential), joka on huomioitava tarkkuusmittauksissa.

Käytössä on huolehdittava elektrolyytin oikeasta koostumuksesta, täyttöaineen puhtaudesta ja liitoksen toiminnasta. Kalomele-tyypit sisältävät elohopeaa, minkä vuoksi niiden käyttö on vähentynyt ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdista; Ag/AgCl on yleinen vaihtoehto. Viiteelektrodien kalibrointi ja säännöllinen huolto ovat tarpeen, jotta mittaustulokset pysyvät luotettavina.