Viestintäkatkoja

Viestintäkatkoja ovat tilapäiset viestintäpalveluiden katkeamiset tai niiden merkittävä heikentyminen, jolloin puhelut, internet-yhteydet sekä muut viestinnän muodot eivät toimi tai toimivat huomattavasti rajoittuneina. Ne voivat koskea yksittäisen käyttäjän, rakennuksen tai alueen lisäksi koko maan kattavaa tilannetta. Viestintäkatkokset voivat olla paikallisia tai laajoja, ja niitä esiintyy eri viestintäkanavissa kuten tele-/laajakaistapalveluissa, mobiiliverkossa, radiolähetyksissä sekä kautta televisio- ja uutislähetyksiä.

Suurimmat syyt viestintäkatkoihin ovat huolto- ja ylläpitotoimet, laitteistoviat, sähkökatkokset sekä luonnontapahtumat kuten myrskyt ja suuret säävaihtelut. Myös kyberhyökkäykset, ohjelmistovirheet, kapasiteettiongelmat ja fyysinen vaurio infrastruktuurille (kaapelit, tukiasemien laitteet) voivat aiheuttaa katkoja. Katkokset voivat olla lyhyitä ja ohimeneviä tai laajempia ja pitkäkestoisia, riippuen syystä ja käytössä olevasta redundanssista.

Vaikutukset vaihtelevat riippuen katkon laajuudesta ja keston pitkästä. Yksilöt kokevat yhteyden menetyksen myötä yhteydenoton, tiedon saannin ja palveluiden käytön rajoituksia. Yritykset voivat menettää tuotantoa, asiakaspalvelua ja tuloja, ja hätäpalveluiden toiminta voi häiriintyä. Kansalaiset voivat menettää pääsyn tärkeisiin palveluihin ja tietoihin.

Hallitseminen ja ehkäisy perustuvat monipuoliseen varautumiseen: redundanssi ja monipisteinen yhteys, varavoima (UPS, varageneraattorit), maantieteellisesti eriytetyt reitit, sisällön paikallinen tallennusja caching sekä selkeä häiriötilanteen hallintaprosessi. Tiedottaminen ja tilannetieto realiaikaisesti ovat olennaisia sekä yrityksille että viranomaisille. Säännölliset harjoitukset ja palvelutasopäätökset auttavat minimoimaan katkosten vaikutukset.