Videoyhteyden

Videoyhteyden tarkoittaa yhteyttä, jolla videokuvaa siirretään laitteen ja vastaanottajan tai toisen laitteen välillä. Videoyhteyksiä voidaan toteuttaa sekä paikallisesti että verkon yli, ja ne voivat olla point-to-point (kaksisuuntaisia) tai monikäyttäjäjärjestelmiä. Videoyhteyksiä käytetään reaaliaikaisesti tai tallenteina.

Teknisesti videoyhteys koostuu videokuvan lähteestä, pakkausesta, siirrosta verkossa ja vastaanotosta. Keskeisiä tekijöitä ovat kaistanleveys, latenssi, jitter ja pakettihäviö. Yleisimmät protokollat ja standardit ovat WebRTC (reaaliaikainen videoyhteys selaimissa), RTSP/RTMP (video streaming) sekä SIP ja H.323 videoneuvotteluille. Käytetyt koodekit kuten H.264/AVC, H.265/HEVC ja VP9 vaikuttavat kuvanlaatuun ja viiveeseen. Tietoturva toteutetaan usein salauksella ja autentikoinnilla (esim. SRTP, TLS).

Käyttökohteita ovat videoneuvottelut, etädiagnostiikka ja -hoito, etäopetus, valvonta sekä live-lähetykset. Yhteyden laatu riippuu sekä verkon suorituskyvystä että laitteiden yhteensopivuudesta. Haasteita voivat olla rajallinen kaistanleveys, palomuuri- ja NAT-ongelmat sekä viiveen hallinta. Tulevaisuuden kehitys keskittyy entistä parempaan pakkaustehokkuuteen, WebRTC:n laajentamiseen ja 5G-verkkojen sekä edge-tekniikan hyödyntämiseen.