Verimäärä

Verimäärä tarkoittaa veren kokonaismäärää kehossa. Se koostuu veriplasmasta sekä verisolujen kokonaismäärästä (punasoluista, valkosoluista ja verihiutaleista). Verimäärä on tilavuusmitta, joka kuvaa veren määrää suhteessa kehon kokoon. Aikuisella verimäärä on tyypillisesti noin 4,5–5,5 litraa, ja se vastaa noin 7–8 prosenttia kehonpainosta. Sukupuolesta, kehon koostumuksesta ja fysiologisesta tilasta riippuen arvo voi vaihdella; raskaus ja nestehukka voivat muuttaa tilavuutta.

Verimäärän osat: kokonaisverimäärä voidaan ilmoittaa plasman tilavuutena sekä veren solujen tilavuutena. Plasman osuus on noin 55–60 prosenttia veren tilavuudesta ja solujen osuus noin 40–45 prosenttia. Hematokriitti, joka kuvaa punasolujen osuutta tilavuudesta, on yleensä noin 40–45 prosenttia aikuisilla.

Mittaaminen ja estimointi: kokonaisverimäärä voidaan mitata indicator-dilution -menetelmillä, kuten inuliinilla tai Evans-sinisellä indikaattorilla, sekä radioaktiivisesti merkatuilla proteiineilla (esim. albumiini). Näillä menetelmillä saadaan luotettava kokonaisveren tilavuus. Arviot voidaan myös tehdä kehon mittasuhteiden (pituus, paino, sukupuoli) perusteella Nadlerin kaavan tai muiden laskukaavojen avulla, jolloin tulos on likimääräinen.

Kliininen merkitys: verimäärän tunteminen on tärkeää nestehoidossa, verensiirroissa sekä kriittisissä sairauksissa ja leikkaus- sekä traumatilanteissa. Muutokset verimäärässä vaikuttavat kudosten hapensaantiin ja verenkierron säätelyyn; esimerkiksi dehydraatio ja raskaus voivat muuttaa tilavuutta.