Veistö

Veistä on suomen kielen verbi, jolla tarkoitetaan muodon luomista poistamalla materiaalia. Sitä käytetään sekä taiteellisessa veistämisessä että käytännön käsityössä, ja sitä sovelletaan useisiin materiaaleihin kuten puuhun, kiveen, jäähän ja metalliin. Verbin johdannaiset muodostuvat veistoksesta (koko tai teos), veistäjästä (henkilö, joka veistää) sekä veistämisestä/veistämisestä (prosessi).

Työvälineet ja työtavat vaihtelevat materiaalin mukaan. Puuveistämiseen käytetään veitsiä, talttoja ja hioja; kiviveistämiseen talttoja, vasaroita ja rasppeja; jäähän ja metalliin sovelletaan muita erityistyökaluja. Työprosessi on usein subtraktiivinen: materiaalia poistamalla saavutetaan haluttu muoto. Veistokset voivat olla sekä käytännöllisiä esineitä että taiteellisia teoksia, ja pinnan viimeistelyyn kiinnitetään usein huomiota hiomalla, kiillottamalla tai patinoimalla.

Kulttuurinen tausta: Veistämisellä on pitkä historia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa puuveisto kuuluu olennaisena osana kansanperinnettä ja rakennustaiteen sekä arjen esineiden alan traditioihin, ja nyky veistotaide kattaa sekä perinteisen käsityön että modernin, kansainvälisen taiteen kontekstin. Veistäminen on sekä ammatti- että harrastetoimintaa, ja sitä esitellään julkisten veistosten, galleriakokonaisuuksien sekä yhteisötilojen kautta.