Vedenlaadun

Vedenlaadun käsite viittaa veden fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin sekä siihen, miten nämä ominaisuudet vaikuttavat veden soveltuvuuteen erilaisiin käyttötarkoituksiin ja ekosysteemien terveyteen. Se kattaa sekä juomaveden turvallisuuden että ympäristön tilan ja virkistyskäytön mahdollisuudet.

Keskeisiä mittareita ovat fyysiset, kemialliset ja biologiset indikaattorit. Fyysiset kuten lämpötila, sameus (turbiditeetti) ja väri kertovat veden visuaalisesta laadusta. Kemialliset mittarit sisältävät pH, liuenneiden aineiden määrä, sähkönjohtavuus, hapenkulutus ja veden kovuus sekä ravinteet (typpi ja fosfori), raskasmetallit sekä haihtuvat ja pysyvät epäorgaaniset sekä orgaaniset yhdisteet. Biologiset indikaattorit liittyvät mikrobien, levien ja abiottisen eliöyhteisön koostumukseen, sekä biomonitorointiin käytettyihin indikaattoreihin.

Mittaaminen ja seuranta perustuvat näytteenottoon, laboratoriotestaukseen ja standardoituihin menetelmiin. Arviointi tapahtuu vertaamalla tuloksia soveltuviin ohjeisiin ja säädöksiin, jotka määrittelevät hyväksyttävät laatuvaatimukset tietyille käyttötarkoituksille. Juomaveden laadun osalta huomio kiinnittyy mikrobien sekä kemiallisten haitta-aineiden pitoisuuksiin, kun taas ympäristön laadussa korostuvat erityisesti ekologinen tila, virtausopeus ja haitta-ainepitoisuudet.

Sääntelyssä ja politiikassa vedenlaadulla on keskeinen rooli. Maailman terveysjärjestön ohjeet tarjoavat kansainvälisiä suuntaviivoja juomaveden laadulle, ja alueilla kuten Euroopan unionissa Water Framework -direktiivi pyrkii saavuttamaan hyvän tilan pintavesissä sekä ohjaamaan seurantalaitoksia. Kansalliset viranomaiset keräävät ja julkaisevat pitkäaikaista tietoa sekä laatua koskevia päätöksiä.

Vedenlaadun tila heijastaa sekä luontaista vaihtelua että ihmisen toimintaa, kuten maankäyttöä, ravinne- ja jätevesiå aiheuttamia päästöjä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tukemalla ehkäisytoimia, puhdistustyötä ja vesistöjen palauttamista voidaan parantaa sekä veden turvallisuutta että ekosysteemien toimivuutta.