Varvekerrostumat

Varvekerrostumat ovat peräkkäisiä, vuosittaisia sedimenttikerroksia, joita muodostuu jäätikköjärvien ja niiden tulvajohtojen ympäristössä. Jokainen varvepari koostuu yleensä kahdesta laminoituneesta kerroksesta: vaaleammasta, kevät- ja kesäkausien kuljettamista karkeammista sedimenteistä muodostuvasta kerroksesta sekä tummemmasta, talvikaudella muodostuneesta hienojakoisemmasta kerroksesta. Tämä vuosittainen kerrostuminen johtuu sedimentaation voimakkuuden ja hiukkaskoon muutoksista kasvukauden ja talven välillä.

Varvekerrostumat ovat tärkeä pala paleoklimatikan ja geomorfologian tutkimuksessa, koska ne tarjoavat korkean aikasukupolven talteenoton: jokainen vaalean ja tumman kerroksen pari edustaa yhtä vuotta. Varvianalyysi mahdollistaa Holoseenin ja myöhäisjääkauden ilmastonvaihteluiden rekonstruoimisen sekä paikallisen vesistö- ja jään sulamisen historiaan. Varveja käytetään myös järvien vedenpinnan ja sedimentaation muutosten tulkintaan, sekä jäätiköiden luisunta- ja satunnaisten vaihtelujen ajanmääritykseen.

Varvekerrostumien säilyminen edellyttää rauhallista sedimentaatiota, vähäistä bioturbaatioita ja hapettumattomia olosuhteita; siksi niitä ei muodostu kaikissa järvissä. Kerrosten erottuvuus voi heiketä diagenesissä tai sedimentin sekoittuessa, mikä rajoittaa ikäerottelun tarkkuutta. Varveista saadut ajoitukset ovat tyypillisesti vuositasolla, ja ne tarjoavat arvokkaan, tarkasti ajoitetun näkymän viimeisissä järvetason prosesseissa.