Varianttityypit

Varianttityypit tarkoittavat poikkeamien tai varianttien luokkia, joita käytetään kuvaamaan eroja viitteen tai normaalin tilan suhteen. Ne ovat keskeisiä sekä luonnontieteissä että kielessä, ja niitä hyödynnetään myös tekstianalyysissä sekä lääketieteellisessä tutkimuksessa.

Genetiikassa varianttityyppejä jaotellaan yleisesti pienempiin ja suurempiin muutoksiin. Pienet variantit sisältävät yksittäisiä emästen muutoksia, eli SNP:t (single nucleotide polymorphisms) sekä insertioita ja deleetioita, eli indelit. Suuremmat rakenteelliset variantit muodostuvat duplicaatioista, deleetiosta, inversioista sekä translokaatioista. Copy number variants, CNV, kuvaavat kopiolukumäärän muutoksia. Varianttien vaikutus voi olla neutraali tai kliinisesti merkittävä, ja ne voivat olla periytyviä tai somattisia.

Kielitieteessä varianttityypit kuvaavat eroja kielen käytössä suhteessa standardiin kieleen. Äänteellisiä variantteja ovat äänteiden allofoniset muunnelmat. Morfologiset variantit liittyvät taivutukseen ja sananmuodostukseen; leksikaaliset variantit koskevat sanavaraston vaihtoehtoja ja synonyymeja. Syntaktiset variantit voivat ilmetä lauseen rakenteessa tai sanajärjestyksessä. Varianttien tutkimus kattaa sekä historialliset kehityssuhteet että alueelliset erot.

Varianttityypit auttavat tutkimuksessa järjestämään havaintoja, helpottamaan vertailua ja parantamaan viestintää tiedonjaossa sekä biologiassa että kielessä.