Valtiosääntöjärjestelmä

Valtiosääntöjärjestelmä viittaa maan perustuslakiin ja niihin lakeihin ja perinteisiin, jotka määrittelevät valtion vallankäytön rajat ja rakenteen. Se on järjestelmä, joka säätelee lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa sekä niiden suhdetta kansalaisiin ja muihin yhteiskunnan toimijoihin. Valtiosääntöjärjestelmä erottaa valtiot toisistaan ja vaikuttaa merkittävästi niiden poliittiseen vakauteen, kansalaisvapauksiin ja taloudelliseen kehitykseen.

Eri valtiosääntöjärjestelmät voidaan luokitella monin tavoin. Yksi yleinen jaottelu on tasavaltoihin ja monarkioihin, riippuen siitä, onko valtionpäämies perinnöllinen vai valittu. Toinen keskeinen erottelu koskee vallan jakoa ja sen keskittymistä. Parlamentaarisissa järjestelmissä toimeenpanovalta, yleensä hallitus, on vastuussa lainsäädäntövallalle, eli parlamentille. Presidentiaalisissa järjestelmissä toimeenpanovalta ja lainsäädäntövalta ovat selkeämmin erillään ja toisistaan riippumattomia.

Valtiosääntöjärjestelmän perusperiaatteita ovat usein oikeusvaltioperiaate, vallan kolmijako-oppi ja kansanvaltaisuuden periaate. Oikeusvaltioperiaate takaa, että kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia ja että vallankäyttö perustuu lakiin. Vallan kolmijako-oppi pyrkii estämään vallan keskittymistä erottamalla lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan. Kansanvaltaisuus ilmenee usein vaaleissa ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksissa.