Valokuvakulmista

Valokuvakulmista tarkoittaa kuvan ottamisen näkökulmaa ja kameran asentoa suhteessa kohteeseen. Se määrittää, miltä tila, mittasuhteet ja suhteet näyttävät sekä millaista tarinaa kuva välittää. Eri kuvakulmilla voidaan korostaa voimaa, haavoittuvuutta, intiimiä tunnelmaa tai tilan merkitystä.

Yleisimmät kuvakulmat ovat silmätason (eye-level), korkea kuvakulma (high angle), matala kuvakulma (low angle) sekä käännetty kuvakulma (Dutch angle). Silmätason kuvaus luo neutraalin ja tasapainoisen vaikutelman; korkea kuvakulma voi vähentää voimaa ja korostaa altistumista; matala kuvakulma antaa vaikuttavuuden ja voiman tunteen; käännetty kulma luo jännitteen tai dynamiikan.

Perspektiiviin vaikuttavat myös käytetty objektiivi ja etäisyys kohteeseen. Laajakulma (lyhyt polttoväli) korostaa etäisyyksiä ja voi vääristää mittasuhteita lähietävyydessä; teleobjektiivi (pitkä polttoväli) compressaa etäisyyksiä ja tasoittaa taustaa. Polkupyörivä tai standardilinssi asettuu näiden väliin ja tarjoaa tasapainoisemman ilmaisun.

Valinnan kannalta kannattaa miettiä tarinaa, jonka kuvan halutaan kertoa. Kokeile useita korkeuksia ja etäisyyksiä, tarkista horisontin linja ja valaistus, sekä valitse kuvaan parhaiten sopiva kulma kuvan tarkoituksen mukaan. Kuvakulman hallinta kehittyy kokemuksen ja harjoittelun kautta, ja pienet muutokset voivat muuttaa merkittävästi katselijan tulkintaa.