Valoisuusvärikylläisyys

Valoisuusvärikylläisyys on käsite, jolla viitataan havaittavaan elinvoimaisuuteen, jossa kuvan tai kohteen valoisuus ja värikylläisyys vaikuttavat yhdessä. Tämä termi ei ole vakiintunut osa color science -käsitteistöä, vaan sitä käytetään kuvailevasti kuva- ja graafisen suunnittelun yhteyksissä.

Käytännössä valoisuus ja värikylläisyys kuvaavat kahta keskeistä ulottuvuutta: valoisuus (L*) kuvaa kuvan havaittua kirkkauden astetta, kun taas värikylläisyys (kroma, C*, tai S) kuvaa värin voimakkuutta suhteessa sen neutraaleihin sävyihin. Korkea valoisuus yhdessä korkealla värikylläisyydellä tuottaa usein vahvan ja elävän vaikutelman, kun taas matalat arvot voivat vähentää vaikuttavuutta.

Mittaus ja määrittely perustuvat color appearance -malleihin kuten CIELAB ja CIECAM02. Käytännössä L*-arvo sekä kroman mitta (C*) tai vastaava kroma-arvo voidaan laskea ja yhdistää ko. arvoja kuvaavaan indeksiin. Koska eri mallit painottavat eri tekijöitä, valoisuusvärikylläisyys-indeksin virallinen määritelmä ei ole yleisesti vakiintunut. Yleisimmät lähestymistavat ovat lineaarinen yhdistelmä VCV = wL·L_norm + wC·C_norm tai kertolasku VCV = L_norm·C_norm, jossa L_norm ja C_norm ovat arvot normalisoituja 0–1-asteikolle.

Sovelluksia ovat digitaalinen kuvankäsittely, näyttökalibrointi ja visuaalinen viestintä, joissa tavoitteena on hallita kuvan visuaalista voimaa. Ilmapiiri sekä valaistus vaikuttavat kuitenkin havaittuun tulkintaan.