Vakautus

Vakautus on prosessi tai toimenpiteiden kokonaisuus, jolla pyritään vähentämään vaihtelua, epävarmuutta tai epävakautta jossakin järjestelmässä. Sana tulee adjektiivista vakaa ja kierroksesta -tus, joka muodostaa abstraktin substantiivin. Vakautusta voidaan tarkastella sekä yleisenä ilmiönä että kyseistä kontekstia varten suunniteltuina toimina.

Sovellusalueet ja merkitys

Ekonomisessa ja julkisessa taloudessa vakautus viittaa talouden vakauden ylläpitämiseen tai palauttamiseen. Tämänkaltaiset toimet voivat sisällään rahapoliittisia ja finanssipolitiikkaan liittyviä keinoja, kuten korkojen ja julkisten menojen säätelyä sekä valtionvarainhoitoa auttavia vakausmekanismeja. Automaattiset vakausmekanismit, kuten verotulojen ja julkisten menojen sopeutumiseen liittyvät rakenteet, voivat osaltaan tasoittaa suhdanteita.

Tieteen ja tekniikan kontekstissa vakautus tarkoittaa dynaamisen järjestelmän tilan pitämistä tai palauttamista vakaaksi. Esimerkkejä ovat kontrollitekniikassa käytetyt säädöt, mekaaninen vakautus (esimerkiksi gyroskoopit) sekä kemiallinen tai materiaalien vakaus, joka estää haitallista epämuodostumaa tai hajoamista.

Sosiopoliittisessa ja ympäristötieteellisessä mielessä vakautusta voidaan käyttää kuvaamaan yhteiskunnallisen järjestyksen tai ympäristön tilan rauhoittamista kriisien tai häiriöiden jälkeen. Vakautus voi siten viitata sekä suunnitelmallisiin toimiin että olosuhteiden palauttamiseen.

Etymologia ja käyttö

Vakautus-sanaa käytetään laajasti eri aloilla ja se peilaa käsitystä vakauden saavuttamisesta sekä ylläpitämisestä. Termi esiintyy usein yhteydessä sanapareihin kuten vakautuspolitiikka, talouden vakaus tai järjestelmän vakauden palauttaminen.