Vaikutusestimaatit

Vaikutusestimaatit ovat tilastollisia arvoja, jotka kuvaavat eron tai suhteen kokoa tietyn toimenpiteen, altistuksen tai riskitekijän ja tutkimuksen lopputuloksen välillä. Ne antavat käsityksen siitä, kuinka vahva tai merkittävä vaikutus on havaittu tutkimuksessa. Vaikutusestimaatit voivat koskea esimerkiksi sairauden ilmaantuvuutta, paranemista, kuolleisuutta tai haittavaikutuksia, ja niitä tulkitaan sekä yksittäisissä tutkimuksissa että koko tutkimusnäytössä.

Vaikutusestimaatit jaetaan usein suhteellisiin ja absoluuttisiin arvoihin. Suhteelliset vaikutusestimaatit kuvaavat muutoksen suhdetta suhteessa vertailuryhmään ja yleisiä mittareita ovat riskisuhteet (risk ratio, RR), odds-suhteet (odds ratio, OR) sekä hazard-suhteet (hazard ratio, HR). Absoluuttiset vaikutusestimaatit kertovat itse muutoksen määrän, kuten riskierotuksen (risk difference, RD) tai absoluuttisen riskin vähenemisen (absolute risk reduction, ARR); myös Number Needed to Treat (NNT) on yleisesti käytetty käsite. Point-tiedot kertovat keskivertoa arvoa, mutta epävarmuus ilmenee luottamusväleineen.

Arviointi ja synteesi perustuvat yleensä tutkimusnäyttöön ja voivat sisältää satunnaistettuja kokeita sekä havainnoivia tutkimuksia. Monissa tapauksissa vaikutusestimaatit yhdistetään meta-analyyseillä, joissa huomioidaan vaihtelu ja heterogenia. Lähtökohtina ovat sekä annettu hoito että populaation ominaisuudet; baseline-riski vaikuttaa absoluuttisiin vaikutuksiin.

Haittoja ja rajoituksia ovat muun muassa harhautukset (confounding), systemaattinen virhe, mittausvirheet ja tutkimusten väliset erot. Julkaisutuminen ja valikointi voivat vääristää näytön kokonaiskuvaa. Käytettäessä vaikutusestimaatteja on tärkeää arvioida konteksti, populaatio ja mittayksiköt sekä raportoida epävarmuus selkeästi. Suositukset ja raportointikehykset, kuten CONSORT (RCT), STROBE (havainnoivat tutkimukset) ja PRISMA (systemaattiset katsaukset), ohjaavat tarkkaa ja vertailukelpoista raportointia.