Uusiutuminen

Uusiutuminen on termi, jota käytetään kuvaamaan prosessia, jossa jokin palautuu, uudistuu tai syntyy uudelleen. Sillä tarkoitetaan sekä luonnonvarojen uusiutumista että biologista regeneroitumista sekä yhteiskunnallisia tai teknologisia uudistuksia. Etymologisesti sana muodostuu sanasta uusi ja -utuminen, joka ilmentää prosessin luonnetta.

Biologiassa uusiutuminen viittaa kudosten ja elinten uudistumiseen sekä vaurioituneen tai menetetyn rakenteen palautumiseen. Esimerkkejä ovat ihon paraneminen, maksan uudistuminen ja joidenkin eläinten raajojen tai elinten osittainen palautuminen. Keskeisiä tekijöitä ovat solujen jakautuminen, kantasolujen toiminta sekä monimutkaiset hormonaaliset ja geneettiset säätelymekanismit.

Ekologisessa ja resurssienhallinnan kontekstissa uusiutuminen tarkoittaa luonnonvarojen kykyä palautua tai uudottua luonnollisesti tai hyvin suunnitelluin toimin. Esimerkkejä ovat metsien kasvu, kalakantojen toipuminen ja uusiutuva energia, kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoima. Kestävän kehityksen tavoitteena on varmistaa, että tärkeät luonnonvarat uusiutuvat ja mahdollistavat tuleville sukupolville samalla tavoin käytettävissä olevan hyvinvoinnin.

Sivistyksellisessä ja teknologisessa mielessä uusiutuminen voi tarkoittaa organisaatioiden, kaupunkien tai järjestelmien kykyä muuttua ja kehittää toimintatapojaan. Tällöin keskeisiä ovat innovaatiot, sopeutuminen ja uuden arvon luominen pitkällä aikavälillä.

Uusiutumisella on keskeinen rooli biologiassa, ympäristötieteissä ja politiikassa sekä teollisessa toiminnassa, ja sen hahmottaminen helpottaa kestävän kehityksen toteuttamista.