Ulkoryhmien

Ulkoryhmien (sing. ulkoryhmä) käsite tarkoittaa ryhmiä, jotka ovat määritellyn in-ryhmän ulkopuolella tai joita pidetään ulkopuolisina. Termiä käytetään erityisesti sosiologian ja valtio­tieteiden kielenkäytössä kuvaamaan ryhmiä, joiden jäsenet eroavat jollain tavalla pääryhmän arvoista, identiteeteistä tai normeista. Ulkoryhmät voivat muodostua kulttuurisista, etnisistä, ideologisista, uskonnollisista tai muista erottavista tekijöistä.

Etymologisesti sana koostuu sanoista ulko tai ulkoinen sekä ryhmä, ja se korvaa usein englannin sanan outgroup. Kontekstissa ulkoryhmä nähdään usein suhteessa in-ryhmän kanssa: ulkoryhmä muodostaa toisinaan identiteetin ja rajojen määrittelyn kontekstin, jossa in-ryhmän jäsenet määrittelevät itseään ja suhteitaan ulkopuolisiin.

Käytännössä ulkoryhmä voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat toisiin ryhmiin, millaisia ennakkoluuloja ja stereotyyppisiä kuvia heillä on, sekä miten yhteistyö tai konflikti syntyy. Tutkimuksessa korostuvat usein yhteisön sisäisen koheesion ja identiteetin rakentaminen sekä ulkopuolisten ryhmien kohdistuva muuuttuva suhtautuminen: myönteinen kontaktin kautta tapahtuva vuorovaikutus voi vähentää ennakkoluuloja, kun taas epäluottamus ja konfliktikuva voivat vahvistaa ulkoryhmäkäsityksiä.

Kontekstikkokohtaisia esimerkkejä ovat politiikka, jossa ulkoryhmät voivat tarkoittaa ideologisesti eriytyneitä ryhmiä, organisaatiot, joissa ulkopuoliset sidosryhmät nähdään kilpailijoina tai yhteistyökumppaneina, sekä verkon yhteisöt, joissa ulkoryhmät viittaavat käyttäjäryhmiin, jotka eivät kuulu pääyhteisön piiriin. Ulkoryhmien käsite ei kuitenkaan ole staattinen; ryhmien rajat ja tunnistukset voivat muuttua ajan ja kontekstin mukaan.