Ulkolaitteet

Ulkolaitteet, tai ulkoiset laitteet, ovat tietokoneen tai muun elektronisen järjestelmän ulkopuolelle liitettäviä laitteita, joita käytetään laajentamaan toimintoja, tallentamaan tietoja tai mahdollistamaan kommunikaation järjestelmän kanssa. Ne eroavat sisäisistä komponentteista, jotka ovat kiinteästi osana laitteiston rakennetta. Ulkolaitteet voivat olla sekä syöte- että tulostus- ja tallennuslaitteita sekä laitteita, jotka tarjoavat lisäominaisuuksia.

Esimerkkejä ovat näppäimistöt, hiiret, tulostimet, skannerit, ulkoiset kiintolevyt ja SSD:t, muistitikut sekä verkkoadapterit ja donglet. Myös ulkoiset grafiikkaprosessorit (eGPU) ja erilaiset mittaus- ja testauslaitteet kuuluvat tähän kategoriaan. Laitteet voivat olla plug-and-play, jolloin ne toimivat ilman suurta konfigurointia, tai vaatia ajureita ja hallintapaneeleita.

Yhteydet ulkolaitteisiin tapahtuvat yleensä standardeilla kuten USB, Bluetooth, WLAN sekä erilaiset verkkoliitännät. Yhteensopivuus riippuu sekä laitteesta että käyttöjärjestelmästä; useimmat oheislaitteet hyödyntävät ajureita, jotka on asennettava ennen käytön aloittamista. Joidenkin laitteiden kohdalla puhutaan hot-pluggingista: ne voidaan kytkeä ilman uudelleenkäynnistystä.

Huolto ja hallinta vaihtelevat: ajurit ja laiteohjelmisto päivitetään, virransyöttö huomioidaan (bus-powered versus erillisellä virtalähteellä), ja laite voidaan poistaa turvallisesti. Ulkolaitteiden riskejä ovat huonosti suojatut lisäosat sekä mahdolliset tietoturva- ja riippuvuuskysymykset.

Käyttökonteksteja ovat sekä kotitalouden että yritysten IT-infrastruktuuri sekä teolliset järjestelmät. Yleisesti ulkolaitteiden tarkoitus on parantaa käyttäjän mahdollisuuksia eikä korvata järjestelmän ydintoimintoja. Kun valitaan ulkolaitteita, on tärkeää arvioida yhteensopivuus, teho, varmuus ja turvallisuus.