Ulkokontaktia

Ulkokontaktia on ilmiö, jossa yksilöt tai ryhmät kertovat saavansa yhteyden ulkoavaruuden olennoihin. Käsite esiintyy pääasiassa ufologian piireissä, mutta sitä viljellään myös uusien aikakausien liikkeissä ja populaarikulttuurissa. Tyypillisiä muotoja ovat telepaattiset viestit, unien tai visioiden kautta ilmenneet kokemukset sekä väitteet fyysisestä kohtaamisesta.

Termi muodostuu sanoista ulko- eli ulkoinen ja kontakti; käyttö viittaa kontaktiin toisten älyjen kanssa. Kielessä se taipuu kuten muutkin partitiivimuodot: esimerkiksi "ulkokontaktia on tapahtunut" tai "ulkokontaktia hakevat henkilöt." Käytännön esimerkit vaihtelevat henkilökohtaisista kokemuksista ryhmien kokoontumisiin.

Tutkimusperinne on luonteeltaan kiistanalainen, eikä yleistä, tieteellisesti hyväksyttyä näyttöä ilmiölle ole. Useimmat kertomukset ovat subjektiivisia ja tulkinnanvaraisia. Psykologiset ja kulttuuriset selitykset kattavat unihäiriöt, hypnagogiset tilat, unenkertomukset sekä pareidolian ja kognitiivisten biasien roolin. Kansainvälisesti ilmiöön liittyy sekä tutkimusta että kriittistä keskustelua.

Suomessa ulkokontaktia käsitellään osana laajempaa ufologian ja paranormaalin ilmiöiden keskustelua. Vaikka todistettavaa näyttöä ei ole vakiinnutettu, ilmiö inspiroi kirjallisuutta, verkkoyhteisöjä ja julkista keskustelua. Tarkastelussa korostetaan raportoitujen kokemusten moniäänisyyttä sekä tarvetta erottaa henkilökohtaiset kokemukset ei-empiriaalisista vaatimuksista.