Uintinopeus

Uintinopeus on uintauksen nopeuden mitta, jolla kuvataan, miten nopeasti uintija etenee vedessä. Yleisiä mittayksiköitä ovat metrejä sekunnissa (m/s) sekä tahti, eli aika per 100 metriä (s/100 m). Uintinopeus on keskeinen suorituskyvyn indikaattori sekä kilpailuissa että harjoittelussa.

Mittaaminen tapahtuu käytännössä hyödyntämällä aikaa ja matkaa. Keskinopeus lasketaan jakamalla kuljettu matka ajalla, ja tahti kertoo, kuinka kauan kuluu 100 metrin matkalle. Kilpailuissa ja harjoituksissa nopeutta seurataan usein sekä sähköisillä ajanottojärjestelmillä että videoanalyysillä tai anturiratkaisuilla, jotka voivat tarjota yksityiskohtaista tietoa vedon vaikutuksesta.

Uintinopeuteen vaikuttavat useat tekijät. Tärkeimpiä ovat tekniikka ja ritmi: tehokas uintiasento, lyhyt ja voimakas liike sekä oikea rytmitys parantavat vastuksen hankinnan ja vedon tuottaman potentiaalin käyttöä. Hydrodynamiikka, kuten kehon linjauksen säilyttäminen ja liikeen suoruus, vaikuttaa huomattavasti. Myös fysiologiset seikat, kuten aerobinen kapasiteetti, maitohappokynnys ja voima, sekä ympäristötekijät, kuten uintipaikan pituus, vesi- ja ilmanlämpötilat, vaikuttavat.

Lajikohtaisesti nopeatuintinopeudet ovat yleensä suurimmat vapaauinnissa, kun taas rinta- ja selkäuinnissa sekä perhenduinnissa nopeudet ovat pienempiä; sprinttimatkoilla nopeudet ovat korkeampia kuin kesto- tai pidemmissä matkoissa. Uintinopeuden kehittämiseksi käytetään tekniikka- ja voimaharjoittelua, tempo- ja intervalliharjoittelua sekä käännösten ja starttien tehostamista.