UVspektrometrejä

UVspektrometrit ovat analyyttisiä instrumentteja, joita käytetään mittaamaan aineiden absorptiota tai läpäisyä ultraviolettialueella. Tämä alue kattaa tyypillisesti aallonpituudet 10–400 nanometriä. Spektrometrit perustuvat periaatteeseen, että eri molekyylit absorboivat UV-valoa eri aallonpituuksilla, mikä luo tunnusomaisen absorptiospektrin. Tätä spektrin muotoa ja intensiteettiä voidaan käyttää aineen tunnistamiseen ja sen pitoisuuden määrittämiseen.

Perusrakenne UV-spektrometrissä sisältää valonlähteen, tyypillisesti deuteriumlampun tai ksenonlampun, joka tuottaa UV-säteilyä. Tämä säteily kulkee sitten valonjakajan, kuten monokromaattorin, läpi, joka erottaa halutun aallonpituuden. Valittu valo kulkee sitten näytteen läpi, joka on sijoitettu kyvettiin. Kyvetin läpi kulkenut tai absorboitunut valo havaitaan sitten detektorilla, kuten valomonistinputkella tai puolijohdepohjaisella anturilla. Signaali käsitellään ja esitetään tyypillisesti graafisena esityksenä absorbaanssista aallonpituutta vastaan.

UV-spektrometria käytetään laajasti monilla aloilla. Kemian alalla sitä hyödynnetään orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden tunnistamisessa ja kvantifioinnissa, reaktiokinetiikan tutkimisessa ja puhtausanalyyseissä. Biokemiassa sitä käytetään proteiinien, nukleiinihappojen ja muiden biomolekyylien pitoisuuksien määrittämiseen. Farmaseuttisessa teollisuudessa se on keskeinen laadunvalvonnassa ja lääkeaineiden analyysissä. Myös ympäristötieteissä sitä käytetään veden ja ilman epäpuhtauksien analysointiin. Laitevalmistajat tarjoavat erilaisia malleja, jotka vaihtelevat yksinkertaisista perusmallista monimutkaisiin, korkean resoluution laitteisiin, jotka soveltuvat erilaisiin sovelluksiin.