UPCkoodit

UPC-koodit ovat viivakoodijärjestelmä, jota käytetään tuotteen yksilöintiin kaupoissa. Ne kuuluvat Global Trade Item Numberin (GTIN) perheeseen ja ovat erityisen yleisiä Pohjois-Amerikassa. Suomessa ja Euroopassa käytetään usein EAN-koodia, mutta UPC-tunnisteet ovat yhteensopivia GTIN-standardin kanssa.

Yleisin UPC-versio on UPC-A, jonka pituus on 12 numeroa. Sen rakenne muodostuu numerojärjestysnumerosta (yleensä etunumerosta), valmistajan koodista, tuotteen arkkikoodista ja tarkistusluvusta. Tarkistusnumero lasketaan moduulilaskennalla: kaikkien numeroiden painotettu summa (parilliset poskiot kertoimia 3, pariton osuus kertomatta) sekä niin, että tulos on jaollinen kymmenellä. Tarkistusnumero on se luku, jolla kokonaismäärä on kokonaislukuprosentin monen kympin seuraava luku.

UPC-A voidaan yhdistää EAN-järjestelmään lisäämällä eteen nolla, jolloin tuloksena on GTIN-13 (EAN-13). UPC-E on tiivistetty, kuudesta numerosta koostuva versio, jota käytetään pienissä pakkauksissa; kun tarve, UPC-E voidaan laajentaa takaisin UPC-A:ksi tai GTIN-iksi.

Käyttö ja hallinta: UPC-koodit on listattu GS1-järjestyksessä ja ne myönnetään tuotemerkitsijöille tai valmistajille. Niitä käytetään viivakoodina pisteenlaskussa, varastonhallinnassa ja tuotetietojen synkronoinnissa kauppaketujen sekä myyjien välillä. UPC-koodit ovat yleisiä Pohjois-Amerikassa, mutta GTIN-standardi mahdollistaa laajan, kansainvälisen yhteensopivuuden.