Tärinötestejä

Tärinötestejä ovat laboratorio- ja teollisuusympäristöissä tehdyt testit, joilla arvioidaan tuotteiden tai rakenteiden kestävyyttä tärinälle sekä niiden toiminnallisuutta käytön aikana. Tavoitteena on löytää suunnitteluvikojen, löystymien tai materiaalien heikkouksia sekä varmistaa, että tuote täyttää sille asetetut vaatimukset käyttöolosuhteissa. Testeillä voidaan tukea sekä kehitysprosessia että luotettavuuden todentamista.

Tärinötestaukseen käytetään tärinöalustaa (shaker) tai muuta kiihtyvyyden tuottavaa laitetta. Järjestelmä koostuu kiihtyvyyslähteestä, ohjauksesta sekä mittaus- ja tallennusjärjestelmästä. Kiihtyvyys- ja vasteanturit kiinnitetään haluttaviin paikkoihin, ja tuloksia analysoidaan testisuunnitelman mukaisesti.

Yleisimmät testityypit ovat: 1) sinusoidiset testit, joissa taajuutta tai amplitudia muutetaan (taajuussweepinä tai lineaarisena sweepinä); 2) satunnaistestit, joissa käytetään spektrin pohjalta tuotettua satunnaista tärinää vastaamaan todellisia kuormituksia; 3) iskutestit, joissa kohdistetaan nopeita iskumoita. Testeihin voidaan yhdistellä näitä tyyppejä.

Standardit: tärinöiden ja iskujen testaukselle on ohjeita kansainvälisissä standardeissa, kuten IEC 60068-2-6 (sinusoidinen tärinä) ja IEC 60068-2-64 (satunnaistettu tärinä). Alakohtaiset ohjeet voivat tarkentaa taajuusvaihteluita sekä hyväksyntäperusteita.

Tulokset arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan, mukaan lukien kiihtyvyysvasteet, mahdolliset vauriot sekä toiminnalliset raja-arvot. Tärinötestit tukevat tuotteen turvallisuutta, luotettavuutta ja laatua.