Tärinänvaimennusjärjestelmä

Tärinänvaimennusjärjestelmä on mekaninen järjestelmä, jonka tehtävänä on vähentää epätoivottuja tärinöitä ja niiden välittymistä rakenteisiin sekä laitteisiin. Vaimennus voi toteutua siten, että tärinän energia muunnetaan esimerkiksi lämpöenergiaksi, syntyy vastakkaisia voimia tai muutetaan rakenteen dynamiikkaa siten, että tärinän amplitudi pienenee ja käyttökohteet toimivat vakaammin.

Passiiviset järjestelmät ovat yleisimpiä ja energiatehokkaita. Ne koostuvat yleensä jousista, massoista ja vaimennusmateriaalista, kuten viskoelastisista kerroksista. Esimerkkejä ovat elastomeriset eristeet, tukijalat ja erilaiset vaimennusyksiköt. Ne suunnitellaan siten, että niille asetettu resonanssitaajuus on mahdollisimman sopimaton ko. kohteelle, jolloin siirtyvä tärinä pienenee.

Aktiiviset järjestelmät käyttävät ulkoista energiaa, antureita ja toimilaitteita tärinän seuraamiseen ja vastaisiin voimiin reagoimiseen reaaliajassa. Tämä mahdollistaa tärinän hallinnan useammalla taajuusalueella sekä dynaamisen muutoksen rakenteen vasteeseen. Puolivahvistetut järjestelmät säätävät vaimennusta ilman täyttä sähköenergiaa, yhdistäen passiivisia ja aktiivisia keinoja energiatehokkaasti.

Käyttökohteita ovat teollisuuslaitteiden ja rakennusten tärinänhallinta, ajoneuvojen sekä lentokoneiden moottorien ja rungon tärinän vähentäminen sekä perustaeristykset rakennuksissa ja sillankohteissa. Edut ovat parempi toiminta, pidempi käyttöikä ja pienempi kohina sekä tarkempi mittaus- ja säätökyky. Rajoitteita ovat kustannukset, suunnittelun monimutkaisuus sekä huolto, ja järjestelmät voivat olla tehokkaita vain tietyillä taajuusaluilla.