Työpöytäympäristöjen

Työpöytäympäristö (desktop environment) on tietokoneen käyttöliittymän kokonaisuus, joka tarjoaa graafisen tavan käyttää käyttöjärjestelmää. Se yhdistää ikkunanhallinnan, käyttöliittymäelementit, tiedostonhallinnan, paneelit ja asetukset sekä sovellusten käynnistämisen, ja se toimii yleensä näytön ohjaimen, kuten X Window Systemin (X11) tai Waylandin, päällä.

Työpöytäympäristö muodostuu useista valmiiksi integroiduista osista: ikkuna- ja työpöytähallinnasta, paneeleista tai dokista, valikoista, tiedostonhallinnasta sekä asetustenrajapinnoista. Usein ohjelmakirjastot kuten GTK tai Qt sekä ulkoasukoristeet määrittelevät ulkoasun, mikä luo käyttäjälle yhtenäisen kokemuksen useista sovelluksista. Eri ympäristöt voivat painottaa erilaista tasapainoa toiminnallisuuden, suorituskyvyn ja ulkonäön välillä.

Käytännössä työpöytäympäristö eroaa pelkästä ikkunamanagerista. Ikkunanhallinta (ja sen compositor) hallitsee ikkunoiden käyttäytymistä ja animaatioita, kun taas työpöytäympäristö tarjoaa laajemman kokonaisuuden, joka sisältää järjestelmäasetukset, sovellusten hallinnan ja yhtenäisen ilmeen.

Esimerkkejä suosituista työpöytäympäristöistä ovat GNOME, KDE Plasma, Xfce, LXQt, Cinnamon, MATE ja Pantheon. Jokainen näistä käyttää eri tekniikkaa ja painottaa erilaista käyttöliittymäkokemusta (esimerkiksi GTK- tai Qt-pohjaisuutta). Työpöytäympäristöt ovat yleisiä Linux- ja Unix-tyyppisissä järjestelmissä, mutta ne voivat esiintyä myös muissa yhteyksissä; valinnan mukaan järjestelmän resurssien käyttö, käyttökokemus ja sovelluslaatu voivat vaihdella.