Työaikoista

Työaikoista tarkoitetaan työn tekemisen ajallista järjestelyä, kuten säännöllisiä työaikoja, ylityötä, vuorotyötä, yötyötä, taukoja ja lepoaikoja. Työaikajärjestelyt vaikuttavat työn ja vapaa-ajan suhteeseen, työhyvinvointiin ja yritysten toimintaan.

Monissa maissa työaikoja säätelee työlainsäädäntö ja työehtosopimukset. Lainsäädäntö määrittelee esimerkiksi säännöllisen työajan pituuden, ylityön korvauksen perusteet, lepo- ja taukoaikavaatimukset sekä erityissäännöt vuoro- ja yötyölle. Työehtosopimukset voivat tarkentaa tai parantaa lakisia vähimmäisehtoja alakohtaisesti. Lisäksi työnantajat ja työntekijät voivat sopia joustavista ratkaisuista, kuten liukuvasta työajasta, työaikapankeista ja osa-aikatyöstä.

Ylityö korvataan yleensä korotetulla palkalla tai vapaana, ja pitkät tai jatkuvat työpäivät voivat edellyttää erityistoimia työterveyden ja turvallisuuden turvaamiseksi. Vuoro- ja yötyössä otetaan huomioon työajan vaikutukset terveyteen ja palautumiseen. Erityisryhmille, kuten nuorille työntekijöille, raskaana oleville tai tietyissä turvallisuusalojen tehtävissä toimiville, on usein omia sääntöjä.

Työaikakäytännöt kehittyvät työelämän muutosten myötä, ja keskustelua käydään muun muassa työajan joustavuudesta, osa-aikaisuuden lisääntymisestä sekä työn ja vapaa-ajan rajojen selkeyttämisestä. Valvonnasta ja tulkinnoista vastaavat asianomaiset viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet.