Typpilannoituksen

Typpilannoitus on viljelykasvien typen lisäämistä lannoitteiden avulla, jotta kasvu, laatu ja sato pysyvät tavoitteiden tasolla. Typpeä tarvitaan kasvin lehdet ja proteiinintuotanto sekä fotosynteesi. Liian vähän typpeä rajoittaa kasvua, kun taas liiallinen määrä voi heikentää laatua ja lisätä ympäristöhaittoja.

Suunnittelu perustuu maanäytteisiin, kasvilajin tarpeeseen sekä odotettuun satoon. Typpilannoitus voidaan toteuttaa esilannoituksena ennen kylvöä, kasvukauden aikana sivulannoituksena sekä tarvittaessa kastelun mukana (kastelulannoitus). Jakaminen useampaan erään parantaa typen hyödyntämistä ja pienentää häviöitä.

Typpilannoitteita on useita muotoja. Yleisiä ovat ureaa sisältävät lannoitteet, ammoniumsulfaatti, ammonium-nitraatti ja CAN-lannoitteet (calcium ammonium nitrate). Nitraattimuodot ovat yleensä nopeasti liukenevia ja helposti kasvin käytettäväksi, kun taas ammoniummuodot sitoutuvat maaperään ja vapautuvat vähitellen. Urean häviöt voivat lisääntyä voimakkaassa lämpötilassa ja kuivissa olosuhteissa, jos lannoitus ei ole sekoitettu maahan tai kasteltu riittävästi.

Ympäristö- ja kustannuskysymykset ovat keskeisiä huomioita. Tehokas typpilannoitus parantaa satoa, mutta liiallinen tai epäasianmukainen käyttö lisää vesistöjen ravinnekuormitusta ja typen menetyksiä ilmaan sekä kosteuden olosuhteista riippuen. Typpihäviöitä voidaan vähentää maanäytteiden hyödyntämisellä, oikean määrän ja ajoituksen säätämisellä sekä jakamalla lannoitus useampaan erään.