Tuotantosuuntien

Tuotantosuuntien on yleinen käsite maatilan tai yrityksen pääasiallisena tuotantona ja tulonlähteenä. Se kuvaa tilan toiminnan rakennetta siten, mihin tuotantomuotoon suurin osa tilan tuotannosta ja myynnistä perustuu. Tuotantosuunta on erityisesti maatalouden tilastoissa ja aluetalouden suunnittelussa keskeinen, koska sen perusteella voidaan analysoida sektorin rakennetta, kehittämistarpeita sekä tukitoimien kohdentamista.

Käytännössä tuotantosuunta määritetään tilan vuotuisen tuotannon tai liikevaihdon rakenteen perusteella: tilan suurin osuus tuotannosta katsotaan sen pääasialliseksi tuotantosuunta. Luokitukseen vaikuttavat käytössä olevat kriteerit ja tilastointijärjestelmät, ja ryhmät voivat hieman vaihdella julkaisusta riippuen. Tyypillisiä tuotantosuunta-ryhmiä ovat kasvinviljelytilat, eläintuotantotilat (esim. maidontuotanto, lihantuotanto, siipikarja) sekä sekatalouden tilat. Lisäksi tilat voivat kuulua metsätalouden tiloiksi tai muodostaa muita yhdistelmiä.

Merkitys ja käyttökohteet ovat käytännön tasolla huomattavia. Tuotantosuunta ohjaa tilastollista raportointia, tukijärjestelmien kohdentamista sekä alueellisen kehittämisen suunnittelua. Se voi myös muuttua tilan kehittyessä tai markkinaolosuhteiden muuttuessa, jolloin tilan tuotannollinen profiili siirtyy toiseen tuotantosuuntaan. Tuotantosuuntien käsite auttaa ymmärtämään maatilan monimuotoisuutta ja taloudellista rakennetta laajemmin.