Tulivoiman

Tulivoima on sotilasorganisaation kyky vaikuttaa vastustajaan käyttämällä aseistusta ja siihen liittyviä tulitusjärjestelmiä. Se kattaa sekä yksittäisten aseiden tappavan vaikutuksen että kyvyn toimittaa tulta nopeasti, laajalla alueella ja useilta alustoilta. Tulivoima riippuu aseiden tehosta, ammuksista, kantamasta, tarkkuudesta sekä taistelun maasto- ja sääolosuhteista.

Keskeisiä komponentteja ovat sekä suora tulitus että epäsuora tulitus. Suora tulitus sisältää käsiaset, konekivärit, rynnäkköaseet sekä suuraseet, jotka voivat vaikuttaa lähitaistelussa. Epäsuora tulitus koostuu tykistöjärjestelmistä, ohjus- ja pommijärjestelmistä sekä ilmavoimien ja merivoimien antamasta tulesta. Muita tärkeitä osia ovat ajoneuvot, lennokit ja ohjatut aseet sekä sensorien ja tiedustelun tukemana tapahtuva koordinointi. Tulivoima riippuu myös tulen volyymistä, osumatarkkuudesta, ammuksien saatavuudesta ja logistiikasta.

Toiminnassa tulivoima mitataan usein sen kyvyllä rajoittaa vastustajan toimintoja, lamata sen taisteluvalmiuksia ja suojata omia joukkoja. Tehokkuus riippuu paitsi aseista myös logistiikasta, koulutuksesta, tiedustelusta sekä kyvystä koordinoida tulitoimintoja muiden taisteluvälineiden kanssa.

Teknologinen kehitys on tehnyt tulivoimasta sekä tarkemman että nopeamman. Ohjatut munitio, paremmat sensorit ja verkostopohjainen taistelu mahdollistavat paremman kohdentamisen, nopeamman tiedonvaihdon ja tulikoordinaation.

Tulivoiman käyttöön liittyy kansainvälisiä ja kansallisia normeja, jotka korostavat siviilien suojelua ja oikeudenmukaista käyttötapaa.